otsikko_mauri.png
  • Henna Junnila

Wanda

WANDA



Syntynyt: 10.6.2006 (arvioitu), Espanja

Sukupuoli: naaras (kastroitu)

Rotu: Galgo (rescue)

Maahantuonut yhdistys: Galgos del Fenix

Olin noin vuoden verran etsinyt Sampolle kaveria. Leppoisaa, mutkatonta, vähän jo vanhempaa isoa kodinvaihtajaa ei löytynyt Suomesta aktiivisista etsinnöistä huolimatta. Eräs päivä kuin sattumalta näin Facebookissa ilmoituksen Wandasta, joka etsi kotia Galgos del Fenixin kautta. Tiesin heti, että tässä on Sampon uusi tyttöystävä! Kun maaliskuussa 2016 lähdimme Sampon kanssa katsomaan Wandaa Turkuun, en tiennyt galgoista juuri mitään. Toki olin ilmoituksen löytymisen jälkeen lukenut netistä löytämäni jutut, mutta jostain syystä olin niihin päiviin asti onnistunut pitämään itseni pimennossa Espanjan galgojen hurjasta tilanteesta.


Wandan ja Sampon kohtaaminen ei ollut mitenkään "rakkautta ensisilmäyksellä". Wanda oli sitä mieltä, että super innokas lampuri-seniori on vähän liian tunkeileva hänen makuunsa. Wanda oli kieltämättä vähän hurjan näköinen kaikessa höpsöydessään, sillä hyvin soraääninen haukku ja äärimmäisen huonossa kunnossa olevat hampaat antoivat aika karun vaikutelman. Tilanne kuitenkin rauhoittui, kun Wanda vihdoin ja viimein hyppäsi meidän autoomme ja matkasi kanssamme uuteen kotiin. Tämän ensimmäisen matkan jälkeen Samposta ja Wandasta tuli kuitenkin virallisesti se höpsö, erottamaton pariskunta.


Wanda oli äärimmäisen leppoisa ja sympaattinen mummeli. Ensimmäisellä viikolla tuli yksi vahinko sisälle, mutta muuten Wanda sopeutui kerrostaloelämään ja uuteen kaveriinsa täysin ongelmitta. Jo heti alusta asti kävi selväksi, että mikäli mummeli laskeutui sohvalle tai sängylle, häntä oli ihan turha yrittää niistä enää siirtää. :) Sain jonkun verran ihmettelyä, että miksi ihmeessä olen hommannut 10-vuotiaan koiran, jolla on todella huonot hampaat ja sivuääni sydämessä. Ja joku on raahannut tällaisen koiran vielä Espanjasta asti! Olisin varmasti itsekin kysellyt samaa joltain muulta, mutta silloin tajusin, että tällaisen asian ymmärtää varmasti vasta sen jälkeen, kun tällainen koira sattuu omalle kohdalle. Kaltereiden repimä kuono ja röntgenkuvissa paljastuvat haulit kertoivat karua tarinaa Wandan historiasta, olettaen myös että se oli toiminut siihen asti pentukoneena, sillä yksikään galguero ei muuten pidä galgojaan näin vanhaksi. Tämän ymmärrettyäni koin olevani Wandalle velkaa sen koko loppuelämän, ihan koko ihmiskunnan puolesta. Wanda oli Suomeen tullessaan lihaksistoltaan aika heikossa kunnossa ja näin ollen aluksi todella rauhallinen. Kun hampaat saatiin hoidettua kuntoon ja mummelin kunto alkoi rauhallisen lenkkeilyn myötä kasvaa, alkoi myös ensimmäiset mummeli-hepulit. Röntgenkuvista todettiin, että Wanda oli luustollisesti ikäisekseen kohtalaisen hyvässä kunnossa, eikä suurin osa lääkäreistä edes kuullut sydämen sivuääntä. Myöhemmin todettiin, että kovaääninen läähätys ja kaamean kuuloinen haukku johtuivat luultavasti iän myötä löystyneestä kurkunpäästä, sillä mitään konkreettista vikaa ei löydetty.


Wandan ehdottomasti hauskin tapa oli etsiä kaikki potentiaaliset rapsuttajat. Sen enempää kyselemättä hän istui kaikkien sohvalle eksyneiden syliin ja läiski etutassulla (yleensä vielä naamaan), kunnes sai rapsutuksia. Tätä jatkui yleensä niin kauan, että Wandan uhriksi joutunut ihminen kömpi 25-kiloisen mummelin alta pois ja vaihtoi paikkaa. :)


Kesällä 2018 Wanda alkoi yhtäkkiä vähän ontua toista etujalkaansa ja löysin mummelin kyljestä, heti kainalon takaa kovan patin. Jostain syystä pelkäsin itse heti pahinta, vaikka paikallinen eläinlääkäri yrittikin minua rauhoitella. Lähdimme kuitenkin jatkotutkimuksiin Raision Vettoriin, missä röntgenkuvien jälkeen meidät ohjattiin suoraan CT-kuvaan. CT-kuvasta kävi ilmi, että kyljen puolella oleva osa kasvaimesta oli vain "jäävuoren huippu", sillä todellisuudessa kasvain kasvoi kylkiluiden välistä rintaonteloon päin. Tässä kohtaa etäpesäkkeitä löytyi myös jo keuhkoista, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Olen äärimmäisen onnellinen, että sain tarjota Wandalle vielä mahdollisuuden onnelliseen loppuelämään. Kahdessa vuodessa rauhallisesta mummelista kuoriutui innokas hepuli-mummeli. Viimeinen kesä oli ehdottomasti Wandan paras ja siitä jäi loputtoman paljon lämpimiä muistoja. 27.8.2018 Wanda nukutettiin ikuiseen uneen. <3